Funktionaalinen lääketiede – Miksi? Miten?
Yli miljoonalla suomalaisella on rasvamaksa ja kahdella miljoonalla kohonnut verenpaine. Diabetesta puolestaan sairastaa puoli miljoonaa ihmistä ja sama määrä ihmisiä popsii masennuslääkkeitä. Hurjat sairastamisluvut jatkavat nousuaan kasvattaen samalla terveydenhuollon kustannuksia vuosi vuodelta.
Kuinka kauan näin voi jatkua? Yhdysvalloissa elinajanodote on jo kääntynyt laskuun, koska kansa on niin sairasta. Mekään emme tuosta pisteestä taida kovin kaukana enää olla.
Tämä blogiteksti pureutuu siihen kuinka meidän perinteinen länsimaalainen lääketiede eroaa funktionaalisesta lääketieteestä. Lopuksi avaan yksinkertaisuudessaan sitä miten funktionaalisen lääketieteen avulla pystytään vaikuttamaan yksilön terveyteen kokonaisvaltiasesti.
Ensinnä oikaistaan yksi yleinen virheellinen käsitys: funktionaalista lääketiedettä ei tule nähdä kolikon kääntöpuolena perinteiselle konventionaaliselle lääketieteelle. Sitä ei myöskään pidä sekoittaa esimerkiksi homeopatiaan tai mihinkään muuhun yksittäiseen koulukuntaan. Funktionaalisen lääketieteen periaatteet perustuvat aina tutkittuun näyttöön tai riittävään kokemusperäiseen tietoon.
Taustalla kulkee aina ajatus ihmisen fysiologiasta ja biokemiasta – niiden avulla pystytään hahmottamaan ihmisen toimintaa kokonaisuutena. Esimerkkinä vaikka aivot ja suolisto – näiden kahden eri elinjärjestelmän yhteyden ymmärtäminen on tajuttu vasta viime vuosien kuluessa. Funktionaaliseen lääketieteeseen perehtynyt ymmärtää, että tiedämme loppujen lopuksi vasta murto-osan ihmisen toiminnasta.
Perinteisen lääketieteen ja FLT:n erot ja yhtäläisyydet
Funktionaalisen lääketieteen hyödyt korostuvat erityisesi kroonisia sairauksia hoidettaessa. Länsimainen lääketiede on erittäin hyvin kehittynyt akuuttien tilojen, kuten astmakohtauksen, aivoverenvuodon, luunmurtuman tai sydänkohtauksen, hoitoon. Lisäksi erilaiset leikkaukset ja toimenpiteet säästävät mielettömästi ihmishenkiä.
Mutta se miten perinteisen lääketiede hoitaa kroonisia sairauksia ei ole kovin kauaskantoista. Lääketiede kehittyy ja uusia hoitomuotoja erilaisten lääkkeiden muodossa tulee jatkuvasti markkinoille. Yksilöllisen vaihtelun huomioiminen lääkehoitoa valittaessa on parantunut, mutta riittävän hoitotasapainon saavuttaminen jää silti melko usein haaveeksi.
Parhaimmillaan funktionaalinen lääketiede toimii työkaluna yksilön terveyden ymmärtämiseen. Perinteinen lääketiede kovin usein tyytyy diagnoosin jälkeen hoitamaan potilaan oireita lääkityksin ja onhan potilaan kohtaaminen kokonaisuutena mahdottomuus annetussa 10-20 minuutissa.
Hyödyntämällä kokonaisvaltaista osaamista ja keskittymällä sairauksien juurisyyn hoitamiseen ravinnon, elämäntapojen ja ympäristöön vaikuttamisen kautta pystyttäisiin lisäämään hurjasti enemmän yksilön hyvinvointia kuin nykyisellä toimintamallilla.
Yksilön tulisi kuitenkin ottaa myös itse vastuu omasta terveydestään – kukaan ei pysty toisen puolesta tekemään tarvittavia muutoksia. Neuvoja, apua ja tukea muutoksiin voi kuitenkin saada esimerkiksi FLT ravintovalmentajalta.
Funktionaalinen lähestymistapa
Hyvät haastattelutaidot korostuvat tässä asiakaskeskeisessä lähestymistavassa, olipa haastattelijana lääkäri tai esimerkiksi FLT ravintovalmentaja. On hyvä muistaa, että ainoastaan lääkäri voi diagnosoida sairauden. Ravintovalmentaja pystyy kuitenkin auttamaan diagnosoidun sairauden tai tilan hoidon suunnittelussa tai toisaalta arvioimaan tarvetta lääkärikäynnille sairautta epäiltäessä.
Funktionaalinen lähestymistapa hyödyntää aina yksilöllisesti kaikkia käytettävissä olevia testejä ja työkaluja asiakkaan tai potilaan tilan arvioimiseen eli siis ymmärtääkseen kyseisen yksilön elimistössä tapahtuavia biokemiallisia prosesseja. Esimerkiksi laajat hormonitoimintaa tai ruuansulatuskanavan toimintaa kuvaavat testit voivat tulla kysymykseen.
Lisäksi voidaan hyödyntää esimerkiksi metaboliaa, oksidatiivista stressiä tai toksiinien määrää arvioivia testejä. Ne antavat tärkeää tietoa elimistön eri fysiologisten järjestelmien toiminnasta.
Hyvinvoinnin osa-alueet
Hyvinvointi ja terveys koostuu tietyistä osa-alueista, jotka pääpiirteissään näkyvät yllä olevasta kuvasta. Keskiössä on aina asiakkaan tarina eli mm. geneettinen tausta, syntymä, lapsuuden infektiot ja ravinto, sisäilma-altistukset, allergiat, fyysiset ja psyykkiset traumat, ravitsemus, stressitekijät, ympäristö – lista on loputon!
Kriittiseksi muodostuukin tunnistaa nykyistä terveysongelmaa edeltäneet tekijät sekä tilan laukaissut tekijä. Kehon toiminta voidaan ajatella koostuvan erilaisista fysiologisten toimintojen järjestelmistä joita on mm. hormoni- ja maksantoiminta, puolustusjärjestelmä, ruuansulatuskanavan toiminta ja energia-aineenvaihdunta.
Lisäksi aina täytyy huomioida genetiikka. Meissä jokaisessa on valtava määrä geneettistä dataa, jonka ilmentymiseen me pystymme vaikuttamaan. Epigeneesi tarkoittaa saman geeni-informaation ilmentymistä usein eri tavoin. Tähän pystymme omalla toiminnalla ja mm. ravinnolla vaikuttamaan.
Ongelmien tunnistaminen näillä eri osa-alueilla on ensimmäinen askel hoito-ohjelman suunnittelussa. Yleensä parannettavaa löytyy useasta eri järjestelmästä – kaikki on yhteydessä kaikkeen. Seuraavaksi havainnollistava esimerkki.
Yksi sairaus – monta syytä
Esimerkki. Liisa on tuntenut itsensä alakuloiseksi jo pitkään ja päättää mennä lääkäriin. Lääkäri toteaa saman alakuloisuuden ja päättää aloittaa SSRI-lääkityksen mielialan kohottamiseksi. Liisan aloitettua lääkityksen hän on kokenut vatsahaittoja, mutta pitänyt niitä lääkehoitoon kuuluvina. Myös ahdistuneisuus on lisääntynyt ja Liisa saa kontrollikäynnillä tarvittaessa otettavaan rauhoittavaan lääkkeeseen reseptin.
VS.
Myös Pirjo on tuntenut itsensä masentuneeksi. Hän kuitenkin päättää ensin hakeutua FLT ravintovalmentajalle. Ensimmäisellä tapaamisella käy ilmi, että Pirjon ruokavalio on kovin huonolla tolalla. Hän syö paljon valmisruokia ja korvaa aterioita leivällä. Kalaa ja kasviksia hän käyttää äärimmäisen harvoin. Lisäksi töissä on nyt ollut hyvin stressaava jakso.
Ravintoainepuutokset todetaan verikokein ja Pirjolle aloitetaan vahva omega-3 ja D-vitamiini -valmiste. Ruokavaliosta karsitaan ylimääräisiä hiilihydraatteja ja lisätään marjoja ja vihanneksia. Sokeri laitetaan pannaan kokonaan.
6 viikon päästä Pirjo soittaa ja kertoo voivansa paljon paremmin. Hän syö aamuisi yrttimunakkaan ja lounaalla hyvin kootun salaattiannoksen. Öisin unenlaatu on parantunut ja energiaa riittää myös ulkoiluun.
Yksi syy – monta sairautta
Esimerkki. Pekka on käyttänyt diabeteslääkkeitä jo useita vuosia. Lisäksi hänellä on ollut kipuja nivelissä, varsinkin sormien pienissä nivelissä jo pitkään. Puoli vuotta sitten hän sai lievän sydäninfarktin ja on nyt päättänyt haluta voida paremmin. Hän päätyy FLT ravintovalmentajalle.
Jo esitiedoista käy ilmi, että Pekan ruokavalio ei sisällä mitään värikästä. Punaista lihaa erilaisten teollisten valmisteiden muodossa kuluu viikoittain runsaasi. Lisäksi alkoholia kuluu erityisesti viikonloppuisin. Tämä näkyy Pekassa keskivartalolle kertyneenä rasvana. Todennäköisesti myös sisäelimet kuten maksa on rasvoittunut, tästä kertoo myös diabetes. h-CRP on verikokeissa selkeästi koholla.
Pekka päättää opetella syömään keitettyjä vihanneksia aterioilla. Lihatuotteita vaihdetaan herkullisiin kasvispihveihin ja kalaan. Alkoholiannoksia vaihdetaan terveelliseen kombuchaan. Täysjyvätuotteita lisätään ruokavalioon. Pekalle aloitetaan vahva rasvahappo, monivitamiini ja D-vitamiini. Liikuntaa lisätää puutarhatöiden parissa.
Kontrollikäynnillä Pekka kertoo voivansa paremmin ja sokeriarvojen hallinta on muuttunut helpommaksi. Muutama kilokin on karissut. Kerron Pekalle, että pienikin painonpudotus vähentää maksana kertynyttä rasvaa, mikä lisää sokeritasapainoa. Lisäksi liikunta lisää insuliiniherkkyyttä heti.
Pekka kertoo vasta tällä käynnillä kärsineensä nuoruudesta asti ajoittaisesta vatsan löysyydestä ja ilmavaivoista. Päätämme panostaa vielä erityisesti suoliston hyvinvointiin. Kuitulisä, laadukas probiootti ja marjoja lisätään ruokavalioon. Kehoitan Pekkaa välttämään FODMAP-ruoka-aineita.
Saan tästä 8 viikon kuluttua viestin Pekalta. Hän voi kokonaisvaltaisesti paljon paremmin ja jaksaa keskittyä taas itsesä huolehtimiseen.
Hoito-ohjelmaa suunniteltaessa otetaan siis huomioon ruokavalio, liikunta, uni ja palautuminen. Lisäksi psyykkinen hyvinvointi on tärkeää eikä sitä saa koskaan unohtaa. Ihmissuhteet ja mielekäs elämäntarkoitus ovat oleellinen osa hyvinvointia.
Mitä varhaisemmassa vaiheessa ihminen panostaa terveyteensä, sen helpompaa hyvinvoinnin ylläpitäminen on. Asiakaskuntani ikähaarukka onkin ollut 0-80 vuotta ja terveydentilaltaan nuoresta urheilijasta monisairaaseen iäkkääseen.
Terveyttä voidaankin kuitenkin tukea kaikista lähtökohdista. Koskaan ei ole liian myöhäistä parantaa omaa hyvinvointiaan. Tavoitteenani on aina tarjota pitkäaikaisia ratkaisuja hyvivoinnin tukemiseksi.
Heräsikö ajatuksia tai kysymyksiä? Voit ottaa yhteyttä esimerkiksi sähköpostilla info@voimahyvinvointi.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta.